Tapahtumarikkaita päiviä

Heipähei kaikille! ♥ Tää on tosiaan ollut aika mielenkiintoinen, mutta toisaalta kiva viikko. :-) Ensimmäiset kolme päivää olin tosiaan pois töistä, mutta torstaina ja perjantaina opin ihan hirveästi kaikkea uutta! On se mukavaa, kun on tollaisia työkavereita jotka jaksaa neuvoa ja opettaa. :-) Perjantai oli tosi lyhyt ja rento päivä, sain tyhjentää meidän taukotilan pullonkeräyslaatikon! Olihan noita tossa muutama... :-D Samana iltana saatiin myös aikaiseks Kristan kanssa värjätä mun tyvikasvu, nyt on taas pääasiat kunnossa. Tosin mua alkoi taas houkuttelemaan blondi, kun näin miten helposti tää vaalenee yhdellä värjäyskerralla... Mutta kyllä mä tässä pinkissä toistaiseksi pysyn. 

Perjantai-iltana onni vähän kääntyi, kun hajotin käteni. Se tosin oli ihan vahinko. Eilen kävin päivystyksessä lastottamassa peukaloni, ja huomenna meen röntgeniin että saadaan poissuljettua murtuman vaihtoehto, jota tosin lääkäri ja hoitaja epäili. Että tämäpä kiva! Eikä mulla oo ikinä ollut mikään raaja paketissa, ja tietysti oon oikeakätinen, joten tää elämä on nyt vähän haastavaa. Ottakaamme tästä opiksemme, että riehua ei kannata, ei edes selvinpäin. :-D

Käsivammastani huolimatta olin eilen tekemässä isukin muuttoa, moikkaamassa äippää ja isäpuolta sekä tietysti käytiin myös Tampereella pyörähtämässä. Oikein hulinapäivä, mutta en valita! Ja tulipa nähtyä taas ihana Marika ohimennen :-) Tän päivän eilisen jäljiltä oon pyhittänyt vaan levolle, mutta en valita kun voi istua olkkarin sohvalla tietokone sylissä ja katsella telkkaria kuuman kaakon kanssa ♥ Toivottavasti teillä muillakin oli mukava viikonloppu! Nyt pistän loput ehjät sormeni ristiin ja toivon että huominen menee hyvin enkä poistu terveyskeskuksesta kipsi kädessä...

Long time no see

Täällä taas! Katselin juuri, että lähes kuukausi sitten on tullu viimeksi postailtua. Tosin, mä vähän ennustinkin tän olevan tällaista. Suoraan sanottuna oon ollut aika loppu tämän viimeisen kuukauden tässä. Mulla alkoi tosiaan työssäoppimisjakso, minkä pohjalta tein myös tuon rekka-aiheisen postauksenkin. Ensimmäiset neljä viikkoa olin repsikka, ja tästä päivästä eteenpäin olen terminaalityöntekijä. 11. lokakuuta loppuu jakso, ja silloin alkaakin viikon syysloma, sitä tässä kuumeisesti odotellaan... :-) Aika menee ihan hurjaa vauhtia! Oikeastaan se ajatus saa tässä jaksamaan nämä aikaiset herätykset ja pitkät päivät. Tietää, ettei tämä kestä ikuisuuksia. Mulla on muutenkin tällä hetkellä menossa aika sekava ja stressaava elämäntilanne, mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa helpota. :-)

[1] Musta on kuoriutunut varsinainen leipuri! Bravuureja on nykyään mustikkapiirakka ja mokkapalat. [2] Ilman meikkiä, juuri värjättyjen hiuksien kera. [3] Viikonloppuna lähdössä baanalle, kokeilussa uusi punainen huulipuna! [4] Ostinpa uudet housut, mintunvihreät Piecesin farkkulegginsit!

Ajattelin ensin bloggaavani viikonloppuisin, mutta kun huomasi kuinka tärkeitä noista viikon ainoista vapaapäivistä tuli, pistin asiat tärkeysjärjestykseen. Ja näin pieni blogi ei ole elämässä niitä ykköspriooriteettejä. Kiitos kuitenkin ihan kauheasti kaikille lukijoille, sillä huomasin, että tauostani huolimatta lukijamäärä on pysynyt samana ♥ Ja kaikki kommentit olen lukenut, mitä olette laittaneet, vaikka niihin en olisikaan ehtinyt vastaamaan. :-) Ajattelin lähinnä tulla ilmoittamaan, että olen elossa ja jakamaan viimeisimpiä Instagram-kuvia. Blogia tulee päiviteltyä suht harvoin tällä hetkellä, mutta Instagramissa tapahtuu lähes päivittäin ja mut löytää sieltä nimellä yeaiddiee! :-)

[1] Sairastelupäivä - tukka hyvin, kaikki hyvin! Eiku..? [2] Juuri värjätty ja leikattu tukka ♥ [3] Kaupungille lähdössä lauantai-iltana. Rakastan tuota tapettia äidin luona! [4] My little brother ♥

Oon tässä viime aikoina sairastellut jonkin verran, eilen lähdin kesken päivän pois ja tänään oon vaan löhöillyt kotisohvalla. Mulla on viime aikoina ilmennyt entistä pahempia ongelmia selkäni kanssa, eikä tää pieni flunssakaan ota loppuakseen (lämpöä, kurkkukipua...). Noissa hommissa kun joutuu itseään aikalailla fyysisesti rääkkäämään, täytyy olla varovainen, ettei hajota selkäänsä lopullisesti.

Viime aikoina on tullut shoppailtua myös ihan älyttömästi! Jos vielä muistaisin, mitä kaikkea oon ostanut, voisin niitä tänne pikkuhiljaa kuvailla. :-D Nyt hipsin kuitenkin suihkuun, että jos tää olo tästä piristyis pikkuhiljaa. Saa nyt nähdä, joudunko vielä huomisen kulkemaan sänky selässä... Oikein mukavaa syyskuuta kaikille ja hyvää viikonjatkoa! ♥
 

[1] Minä ja paras ystäväni Valpu kaksi päivää sitten :-) ♥ [2] Sain uuden kielikorun! Nyt on hiukset ja pallot sävysävyyn. ;-) [3] Erittäin pirteä terminaalityöntekijä eilen aamulla... [4] Sain vajaa kolmisen viikkoa sitten Avonilta tilaukseni käsiini, ja sieltä paljastui mm. kirkkaanpunainen kynsilakka! Tykkään.

Toivepostaus: Mä oon rekkamies (eiku nainen)

Multa kyseltiin jossain vaiheessa postausta opiskeluistani, ja tästä alasta. Tässä se nyt tulee! Ja ettei mun tarvitse väsätä kahta erillista postausta, laitoin tähän kuvitukseksi puhelinkuvia viime- ja tältä viikolta, ja samalla kuulumisia tältä viikolta. :-)

Kaikki lähti vitsistä. Muutama kaveri opiskeli ennestään ammattikoulussa logistiikkaa, ja kun mulla tuli eteen se elämänvaihe, kun pitäis valita jatko-opiskelupaikka, raksitin sieltä Nokian toimipisteen logistiikka-alan perustutkinnon, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja. Mulla oli vain pieni oletus siitä, mitä homma tulisi pitämään sisällään, muttei mitään aavistustakaan, miten seuraavat kolme vuotta tulis sujumaan. Ja ihan hyvä, etten tiennyt.

Aloitin (nyt jo) entisen kotipaikkakuntani ammattikoulussa ensimmäisen vuoden, ja vaikka tunsin sieltä kymmeniä ihmisiä, en kuitenkaan luokaltani ketään. Mun lisäksi meidän ryhmässä oli yksi tyttö, ja Hertasta tuli mun pelastus. Oltiin kuin paita ja peppu. Ensimmäinen vuosi logistiikka-alan opinnoissa sujui hyvin. Aloin oppia alan asioita pikkuhiljaa. Tuli kesäloma (ja silloinkin oltiin Hertan kanssa kuin liimautuneita toisiimme), ja alkoi toinen lukuvuosi. Lähdin heti ekan jakson alussa työssäoppimaan, ja homma toimi vaihtelevasti. Sain jakson kuitenkin hyväksytysti suoritettua, ja koulu jatkui normaalisti toisessa jaksossa. Sitten heitin kaiken ranttaliks. Ei huvittanut aamulla herätä ajoissa, hyvin pystyi jättämään tunteja väliin, ja ketä haittaa jos lähden tunnin aikaisemmin? Lopputulos oli se, että mulle annettiin tämän vuoden tammikuussa kaksi vaihtoehtoa; erota tai keskeyttää opinnot. Keskeytin opinnot, ja lähdin etsimään itseäni. 

Koko kevään mietin, että mitä tekisin elämälläni. Mietin muita opintovaihtoehtoja, mutta aina päädyin tähän samaan alaan. Päätin vaihtaa koulua Tampereelle, Hervannan toimipisteeseen. Kesän aikana muutin myös pois kotipaikkakunnaltani. Kouluni alkoi tai lähinnä jatkui lähes kaksi viikkoa sitten, ja tämän viikon maanantaina aloitin työssäoppimisjaksoni. Opiskelen toisella lukuvuodella, olen tavallaan kertaamassa syksyä ja oppimassa uutta kevään aikana. :-)

Olen työssäoppijana Itellan logistiikkaosastolla, ja olen tykännyt ainakin tämän viikon perusteella työstäni ihan älyttömästi! Olen vielä seuraavat kolme viikkoa repsikkana, eli pääsen tutustumaan nimenomaan kuljetuspuoleen suoraan omin käsin. Ja saa samalla nähdä maisemia, tää homma on melkoista maakuntamatkailua. :-) Viimeiset neljä viikkoa työssäoppimisjaksostani työskentelen terminaalityöntekijänä, eli ajan trukkia, lastaan autoja, järjestelen terminaalia jne. Sitäkin odotan innolla, taas tulee vähän vaihtelua työpäiviin. Ainoa miinus tällä hetkellä ovat pitkät työpäivät, mutta toisaalta niiden ansiosta saan aina perjantain vapaaksi. Tämän viikon ajan olen herännyt joka aamu 5:15, lähtenyt ajamaan töihin kuuden jälkeen aamulla, ollut takaisin terminaalilla noin kello 16:30-17:00, eli kotiin olen päässyt vasta puoli kuuden hujakoilla. Ja jokainen päivä on erilainen, kuljettajan päivät eivät ikinä mene ohjekirjojen mukaan. Niin sanotusti harakoille menneet päivät ovat enemmän sääntöjä kuin poikkeuksia. Aikataulut saattavat olla todella tiukkoja, mutta välillä niitä on mahdoton noudattaa.

Tarkoituksenani olisi valmistua keväällä 2015. Virallinen ammattinimikkeeni tulee olemaan yhdistelmäajoneuvonkuljettaja eli kansan kielessä rekkakuski. Saamme koulusta niin hyvät valmiudet alaan, että pystyn työllistymään sekä kuljetukseen että terminaaliin. Pääasiassa tietysti kuljettajan töihin. Valmistuessani omistan sellaiset ajokortit, millä saan ajaa henkilöautoa, kuorma-autoa ja yhdistelmää (puoliperävaunu tai täysiperävaunu). Lisäksi löytyy trukinkuljettajan ajokortti, ADR-luvat (vaarallisten aineiden kuljetuslupa, sisältäen muistaakseni kaiken muun paitsi pommit ja radioaktiiviset aineet) ja ammattipätevyys, tottakai! :-)

Naiset. Mikäli ala sattuu yhtään kiinnostamaan, hakekaa ihmeessä! Nykypäivänä teknisistä aloista halutaan saada tasa-vertaisia, ja jonkin verran terminaaleilla näkeekin jo naispuolisia kuljettajia. Ja sitäkin enemmän varastotyössä. Nainen voi olla ihan yhtä hyvä kuljettaja ja sopiva työntekijä näihin hommiin, kuin miespuolinen kollegansa. Ja tässäkin työssä on se etu, että nuoria mieskuljettajia tulee paljon teillä ja terminaaleilla vastaan... ;-) Hehe. 

Jos jäi jotain kysyttävää, kysykää ihmeessä pois! Yritän vastata parhaimman mukaan. :-)